Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikoinaan valmistunutta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikoinaan valmistunutta. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. tammikuuta 2010

Taikahattu

ohje: nro 15, Novita talvi 2005

lanka: Novita Huopanen, 150 g

puikot: 8 mm, virkkuukoukku 8 mm


... on nimeltään tämä kuukausi sitten kylvetetty hattu. Myös prinssi- ja kukkohattuna tunnettu.


Annoin eräänä jouluna kummipojalleni lahjaksi hatun. Paketista ilmestyi tämä ja saajan oli nähtävästi nuoresta iästä johtuen vaikea peitellä tyrmistystään. Raisu-täti kertoi kuitenkin, että kyseessä on taikahattu. Hattu laitetaan pesukoneeseen ja ohjelman käynnistyttyä lausutaan taikasanat.


Abrakadabra, muutu TAIKAHATUKSI! Saaja oli sen verran lähtötilanteesta epäluuloiseksi tormistunut, ettei yksi lausuntakerta riittänyt. Hän uskoi vakaasti toiston voimaan...

Ja sieltä se vihdoin ilmestyi! Venytyksen ja pienimuotoisen väkivallan jälkeen, Taikahattu. Kovat piippuun heti ja hattu pakattiin mukaan hiihdon viimeistelyleirille.


Erämajalla ei kaikunut palokärjen koputus... tai jos kaikui, kaikui liian pienellä volumilla. Urheilu todella on verta, hikeä ja kyyneleitä. Onneksi veri jäi tällä leirille vähemmälle, mutta vertahyytävää mielenilmaisua jaloa kansallislajiamme kohtaan viljeltiin runsaasti.



Sinnikkäästi kapusi verryttelypuvussaan treenaaja ylös kerta toisensa jälkeen ja jatkoi matkaa kohti uusia pettymyksiä. Loppusaldoksi laskettiin kilometrejä 0.02 ja kaatumisten suhteen tulemme olemaan yhteydessä Mr Guinnesiin.


Vastoinkäymisistä huolimatta leiri ajoi asiansa yhteishengen kohottajana (ks. urheilijanuorukaisen ja kannustusjoukkoon kuuluneen pystykorvan symbioosinen tunnetila).


Treenin päätteeksi huoltojoukot kuljettivat väsyneen sankarin lämpöiseen saunaan lihashuoltoa varten. Maestro tervehtii fanejaan ja uhoaa palaavansa vielä.

Taikahattu ei valitettavasti näyttänyt kynsiään hiihdon opettelussa, mutta siitä tuli tähänastisista neulomuksistani pidetyin ja pidetyin. Ehdottomasti. Suosikkihattu urhealle, ennakkoluulottomalle, punaista rakastavalle pojalle.

Loppu hyvin, suurinpiirtein kaikki hyvin.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Jälkilämmöt


Lankomies, Lempilankomies (ainoa kappale) on ihmemies. Ropelipää, Mc Gyver. Kummallinen yksilö, joka ei epäile etteikö osaisi. Ei itsestään ihmeitä kuvittele, muttei myöskään tekemisen ajattele olevan, noh, tekemistä kummempaa. Kadehdittava piirre.

Lempilankomies rakensi yhteiselle mökillemme, sinne Kainuuseen kylpytynnyrin. Onhan noita nähty ja tehty. Kohdattu ongelmia ja ratkaistu ne. Niinpä suunnitteluvaiheessa ensimmäinen toimenpide on sukeltaa netin ihmeelliseen maailmaan oppia hakemaan. Näin minä kuvittelin. Mutta ei Lempilankomies. Menettäisi nähtävästi muuten kumpuilevan matkan riemun ja tuskan ja niitä molempia todellakin riitti...

Nyt on Nälkämaan rinteillä perin onnistunut ja omanlainen kylpytynnyri. Tynnyrin ympärillä tohisee parikin tuunattua kiuasta ja kiukaasta tynnyriin kulkee jos jonkinlaista putkea ja mutkaa. Itse tynnyrissä ei sitten häiriötekijöitä olekaan... riippuen mitä tai ketä häiriöksi lasketaan... :D



Voi veljet ja siskot mikä paikka! Pakkasta rapiat -20 astetta, mutta vesi +38. Nouseva vesihöyry lämmittää myös vedenpinnan yläpuolisia ruumiinosia, joten ei siellä kylmä tule. Ihanat Lempilankomiehen rusoposket keikuttivat tarmolla vedenpintaa uuden vuoden pilkkopimeässä illassa.




Välillä ollaan kaikki ihan hipihipihiljaa...


Olin siellä minäkin. Ja huurrekuorrutettu hiippapipa. Ja Cousteau-pipoinen mies. Ja hyvin jäähdytettyä skumppaa. Mitään enempää en heti osaa toivoa.


sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Lämpimänä kaulasta ylöspäin




Sopivia kaulaliinoja pipoihin ja mörvellettyyn villapaitaan.




malli: oikeetanurjaa sopivassa suhteessa
langat: Novita Mambo, Pop ja Foxi




Cousteau-pipon malli oli todella kiva. Langan vaihto tuotti kuitenkin läjän harmaita hapsia. Tein varmaan kuusi pipaa ennen kuin sain valmiiksi kaksi käyttökelpoista. Yksi meni isälle viimevuonna isänpäivälahjana hirvimetsälle ja toinen tänä vuonna siipalle. Villalanka sopii tähän muuten aivan hyvin, mutta se venyy kastuessaan mahdottomiin mittoihin. "Muistakaa kääntää taitos auki ennen hattuhyllylle palautusta pipon ollessa märkä, että joustin palautuisi takaisin", ohjeistin miehiä. No muistaako ne? Mitä oikein ajattelin...





ohje: Typyn Jacques Cousteau-pipo
lanka: kaksinkertainen Novita Wool
puikot: 4mm ja 3,5mm
muuta: aloitussilmukoita 100 s

lauantai 29. marraskuuta 2008

Fanitan Huopasta

Novitan Huopanen-langasta en ole vielä blogistania-maailmassa päässyt lukemaan oikeastaan mitään positiivista. Mutta minä tyksin. Oikeesti. Yksi ainut lamaannuttava kokemus tältä vuodelta, mutta siitä en jaksa kertoilla vielä.


malli: Novita syksy 2004, tossut nro 20, miehen koipeen kokoa 43
lanka: Huopanen musta, vajaa 300 g
puikot: 8 tai 10 (enää ei muista)
muuta: aloitussilmukat 66s ohjeen 60 tilalta, varsi 24 cm ohjeen 20 cm tilalta

Mies-raasu valitti, että neulon kaikille muille paitsi hänelle. Korjasin asian vihdoin viime jouluna. Mies oli niiiiin onnellinen :). Hassua. Mutta nämä tulivat todelliseen tarpeeseen. Näillä on hyvä mökin kylmillä lattioilla pyrähdellä, mutta tossuja on käytetty myös jäällä sukeltavan miehen odotellessa avannon reunalla vuoroaan.
Huopasesta on kirjoitettu, että se mörvelöityy. Siitä tulee liian paksua, peltiä, jäykkää ja kaiken lisäksi pinnasta epätasaisen muhkuraista. Tossuihin ja hattuihin kaikki tämä sopii enemmän kuin hyvin tai ainakaan ominaisuuksista ei ole haittaa. Alunperin suunnittelin pohjan tekemistä kaksinkertaisella langalla, mutta se ei ole tarpeen.
Olin ohjeen ohittanut sen ilmestyttyä 2004, mutta onneksi löysin sen. Näitä tossuja aion tehdä lisää. Kori mökin sisääntuloon ja erivärisiä näitä haluaa hän. Huopasesta kun alkaa olla nykyään myös melko paljon värivaihtoehtoja.
Onnistumisia.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Kaapin perältä, vol 2

Tänään otettiin ensimmäiset neulepäällä-kuvat ja hovikuvaajaksi valjastettiin siippa. Kaikkea ei ehkä kannattaisi kertoa, mutta kerronpa silti...

Ohjeistus vahvaa. "Otat sitten sellasia kuvia, että tarkennat tähän neuleeseen ja pää pois ja jaloista voi näkyä jotain, se ei oo niin nökönukaa ja... plaaplaapäläkää...". Minä pyörin ja väkkäröin parvekkeella ja sisällä ja mies räpsii kuvia. Kuvataiteilija kommentoi, että käänny vähän sivuttain ja toi käsi tonne taa ja nyt tuli hyvä... ???... Pieni epäilys herää vähitellen ja kysäisen, että mitä se oikeen meinaa niillä sivuttain jne... "No tissit näyttää sillon hyvälle." ...!!???! TÄH!!!???????

En tiedä, löytyykö jokaisen neulojan historiasta se kummallinen harakan kiinnostus kiiltävää ja erikoista kohtaan? Minulta ainakin.

Eihän siinä mitään huonoa olisikaan, mutta niistä hyllyjen erikoisista ei minulla ole ikinä valmistunut mitään asiallista. Alla kuvassa käyttökelvotonta kiiltoa ja hörsöä. En saa tekelettä puretuksi, koska mitä minä yhä edelleen tällaisilla langoilla tekisin? Alkuperäisessä ohjeessa venepääntie, mutta piti saada koruille tilaa... Lopputuloksena sus'.


malli: toppi nro 21, Novita kevät 2005, malli muokattu ihan itse turmiolle
lanka: Novita Salsa ja Novita Samos Lollipop
puikot: nro 7

Hän on erikoislankoja myös. Tuloksena lyhyehkö, erityisen leveähkö mötöstys. En hallitse kappaleiden yhdistämistä ja tässä ko. neulomuksessa se piirre toteutuu erityisen ansiokkaasti. Kainaloissa on appelsiinin kokoiset klimpit, eikä kätösiä totta vie ole miellyttävä pitää alaspäin...



malli: Novita ? (etsiskellään)
lanka: Novita Havaiji
puikot: ?

Viimeinen esittelyssä on näistä ainoa, josta tuli käyttöpeli. Tästä tykkään. Itse langan neulominen oli tosin alussa tuskaista, mutta tottuihan siihen.



malli: vyötteen ohje
lanka: Novita Palma, 150g
puikot: nro 5

Kaula-aukon virkkauksesta pidän erityisesti. Kaula-aukko lörpötti ikävästi, joten virkkasin reunaan pari kierrosta. Äidin vanhasta aarrepussukasta löytyi kiiltävää, polyamidi-nauhalankaa, jossa lukee Novita ja EuroCollection. Nyt kun tihrustan vyötettä, niin siinähän lukee, että made in France, specially made for Helsingin Villakehräämö Oy. Tällastako ne aikoinaan?

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Niin paljon intoa, niin vähän ymmärrystä

Olen tänään kotona potemassa räkätautia, joten tämä seuraava tiedonanto sopii ihan hyvin tunnelmaan.

Tein jokunen vuosi sitten kesäloman helteillä (sinä kesänä OLI helteitä) neulepuseron. Homma sujui joutuisasti ja lopputuloksestakin tuli suunnilleen sitä, mitä ohjekuva antoi etukäteen ymmärtää.

ohje: rohkean (?) punainen palmikkoneule, Novita syksy 2004
lanka: Novita Pop Plus
puikot: nro 7

Löysin neuleen viime viikonloppuna kaapista ja kekasin, että totahan olen käyttänyt... kerran. Paksut neuleet ei ole mua varten, ellei sitten aio istua pilkillä tai tarpoa lumikengillä tai olla ajamassa heinää reellä hirville tai olla koirasafarilla tai... niin siis noita vois olla kiva tehdä, mutta puolet puuttuu...
Askaan.
Neuletakit taas on parahinta mannaa. Painettu viestintä on pullollaan ohjeita siitä, miten vanhan turhan huovuttamalla saa uutta ja loisteliasta. Neule koneeseen ja het. Mä mitään jaksa odotella, joten suoraan vaan asteita 60. Onhan neule villaa (30% villaa, 70% akryylia, kilkil... kilikilikililiiiiii... KILKILKIII!!!!!!!!).
Sakset on kädessä valmiina halkomaan etumuksen ja silmissä siintää huppu niskaan, resorit hihoihin ja helmaan ja ehkä jotain kankaansuikaletta sivuihin. JEE.
Kone on pyörinyt ja kurkkaus aarrekammioon... eeeeeh... Kone on täynnä huopuneita vaaleita nöttösiä ja itse tekele on venynyt liitovarjoksi... Ei hätää. Pientä psyykkausta ja kuvatus uudelleen koneeseen. Olenhan sentäs lukenut blogeja ja niissä joku oli pukannut teoksen uudelleen huuhteluun ja kunnon linkoon ja niin oli lopussa kiitos seisonut.
No ei tässä tapauksessa sitten seisonut ei sitten mikään muu kuin ehkä järki ja sekin vain vähän. Nypin noin tunteroisen itse teokseen vielä jäljelle jääneitä villanöttösiä (kuvat nypinnän jälkeen) ja ei auta kuin roskis. Eihän tota voi jumangega pistää edes kompostiin! Siitä tuli hyvin ilmava, hyvin suuri, natiseva akryyliviitta...
Mutta, minuahan ei lannisteta. Tämä "villavaate" sen nyt ehken hetkeksi teki, mutta seuraavia keitoksia odotellessa... niin, ja pitää muistaa tyhjentää pesukoneen sihti.
edit: Voi kerseensuti. Tämä ei halua välittää minun kappalejaoista tänään...

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Kaapin perältä

Koska mitään valmista ei kovin äkkiä ilmesty, annan itselleni luvan viritellä tänne joskus-tehtyjen-esiin-marssin. Ensimmäisenä vuorossa syksyn kunniaksi kesätoppi.

Kotiseutuni sekametelikaupasta löytyy usein Novitan lankoja suukin hymyyn vetävään hintaan. Ostin sieltä viime kesänä kasan Maxi-lankaa, eri väreissä (noh, kun ei ollut samoissa väreissä). En osaa vielä oman maun mukaan nitkutella, joten seurauksena oli tiukkaa ohjeen metsästystä kirjaston lehtikasassa. Sinistä lankaa ostoskassin pohjalla oli 350g ja sille löysin yhden ohjeen. Sininen toppi.



malli: Sininen toppi, Novita lehti jostain vuosituhannen vaihteesta
lanka: Novita Maxi, 60% puuvilla, 40% akryyli, noin 350g, koko S
puikot: nro 6



Toppia olen käyttänyt ehkis kaksi kertaa, joten mikään kaveri siitä ei ihan minulle tullut. Vähän liian tömäkkä kuori tähän runkoon, mutta muuten ok. Loput langat tästä kasasta (löytyy vielä valkoista, punaista ja pieni nöttönen sinistä) istuisi todennäköisesti paremmin kassin tai korin muotoon.