keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Niin paljon intoa, niin vähän ymmärrystä

Olen tänään kotona potemassa räkätautia, joten tämä seuraava tiedonanto sopii ihan hyvin tunnelmaan.

Tein jokunen vuosi sitten kesäloman helteillä (sinä kesänä OLI helteitä) neulepuseron. Homma sujui joutuisasti ja lopputuloksestakin tuli suunnilleen sitä, mitä ohjekuva antoi etukäteen ymmärtää.

ohje: rohkean (?) punainen palmikkoneule, Novita syksy 2004
lanka: Novita Pop Plus
puikot: nro 7

Löysin neuleen viime viikonloppuna kaapista ja kekasin, että totahan olen käyttänyt... kerran. Paksut neuleet ei ole mua varten, ellei sitten aio istua pilkillä tai tarpoa lumikengillä tai olla ajamassa heinää reellä hirville tai olla koirasafarilla tai... niin siis noita vois olla kiva tehdä, mutta puolet puuttuu...
Askaan.
Neuletakit taas on parahinta mannaa. Painettu viestintä on pullollaan ohjeita siitä, miten vanhan turhan huovuttamalla saa uutta ja loisteliasta. Neule koneeseen ja het. Mä mitään jaksa odotella, joten suoraan vaan asteita 60. Onhan neule villaa (30% villaa, 70% akryylia, kilkil... kilikilikililiiiiii... KILKILKIII!!!!!!!!).
Sakset on kädessä valmiina halkomaan etumuksen ja silmissä siintää huppu niskaan, resorit hihoihin ja helmaan ja ehkä jotain kankaansuikaletta sivuihin. JEE.
Kone on pyörinyt ja kurkkaus aarrekammioon... eeeeeh... Kone on täynnä huopuneita vaaleita nöttösiä ja itse tekele on venynyt liitovarjoksi... Ei hätää. Pientä psyykkausta ja kuvatus uudelleen koneeseen. Olenhan sentäs lukenut blogeja ja niissä joku oli pukannut teoksen uudelleen huuhteluun ja kunnon linkoon ja niin oli lopussa kiitos seisonut.
No ei tässä tapauksessa sitten seisonut ei sitten mikään muu kuin ehkä järki ja sekin vain vähän. Nypin noin tunteroisen itse teokseen vielä jäljelle jääneitä villanöttösiä (kuvat nypinnän jälkeen) ja ei auta kuin roskis. Eihän tota voi jumangega pistää edes kompostiin! Siitä tuli hyvin ilmava, hyvin suuri, natiseva akryyliviitta...
Mutta, minuahan ei lannisteta. Tämä "villavaate" sen nyt ehken hetkeksi teki, mutta seuraavia keitoksia odotellessa... niin, ja pitää muistaa tyhjentää pesukoneen sihti.
edit: Voi kerseensuti. Tämä ei halua välittää minun kappalejaoista tänään...

Ei kommentteja: